Konfirmaatio ja rippijuhlat

Kristillinen kasvatus ja kasteopetus huipentuvat rippikouluun. Rippikouluun voi tulla sinä vuonna, jona täyttää 15 vuotta. Rippikoulu käydään tavallisesti omassa seurakunnassa ja se huipentuu konfirmaatiojuhlaan kirkossa ja sen jälkeen rippijuhliin kotona.

Konfirmaatioon voi osallistua rippikoulun käynyt, kastettu kirkon jäsen. Kastamattomat nuoret kastetaan rippikoulun yhteydessä, jos he haluavat tulla konfirmoiduiksi. Alle kahdeksantoistavuotias tarvitsee kirkkoon liittymiseen huoltajansa suostumuksen.

Rippikoulun opetus noudattaa valtakunnallista rippikoulun opetussuunnielmaa. Piispainkokous hyväksyi nykyisen rippikoulusuunnitelman "Suuri ihme" keväällä 2017. Suunnitelman mukaisesti rippikoulussa tutustutaan kristinuskon sisältöön, pohditaan nuoren elämän tärkeitä kysymyksiä ja hiljennytään yhdessä Jumalan eteen.

Rippikoulun tavoitteena on, että rippikoulu vahvistaa nuorten uskoa kolmiyhteiseen Jumalaan ja varustaa heitä elämään kristittyinä.

Kirkkoon kuulumattomuus ei ole este

Jos et kuulu kirkkoon se ei ole este rippikoulun aloittamiselle. Jos olet kiinnostunut rippikoulusta, ota yhteys seurakunnan nuorisotyönohjaajaan, Susanna Tolvanen p. 050 386 4926 tai rippikoulutyöstä vastaavaan pappiin, Jari Turunen p. 050 347 1794.

Konfirmaatiomessu

Konfirmaatio toimitetaan seurakunnan jumalanpalveluksessa. Konfirmaatio merkitsee vahvistamista. Seurakunta rukoilee nuoren puolesta ja rohkaisee tätä elämään tunnustamansa uskon mukaisesti. Valkoinen alba muistuttaa kastepuvusta ja korostaa konfirmaation yhteyttä kasteeseen. Juhla on yksi etappi matkalla kohti itsenäistymistä ja aikuisuutta. Konfirmaatio koskettaa paitsi nuorta itseään myös hänen perhettään ja sukuaan.

Kummeja on kutsuttu mukaan siunaamaan omaa kummilastaan yhdessä rippikoulun opettajien kanssa. Näin kummin tehtävä ja konfirmaation yhteys kastehetkeen tulevat esille. Siunaamisen jälkeen nuoret esittävät konfirmaatiolaulun.

Konfirmaatiossa nuori saa monessa suhteessa täysivaltaisen kirkon jäsenen aseman. Hän voi sen jälkeen toimia kummina ja hän saa oikeuden käydä itsenäisesti ehtoollisella. 18-vuotta täytettyään hänet voidaan vihkiä kirkollisesti avioliittoon ja hän voi asettua ehdokkaaksi kirkollisvaaleissa. Äänestysoikeuden kirkollisiin vaaleihin hän saa jo 16-vuotiaana. 

Rippijuhla

Konfirmaatiojumalanpalveluksen jälkeen juhla jatkuu useimmiten kotona. Konfirmaation merkittävyys näkyy siinä, että yleensä iso joukko sukua osallistuu juhlaan. Myös rippikoulun opettajat ja isoiset voivat vierailla rippijuhlissa kutsuttaessa.

Nuoren kanssa voi yhdessä miettiä, keitä rippijuhlaan kutsutaan, ketkä ovat olleet elämän varrella hänelle läheisiä. Juhla rakentuu vapaasta yhdessäolosta ja tarjoilusta. Rippijuhlassa voidaan myös sytyttää ja polttaa loppuun kastejuhlassa saatu kastekynttilä.

Kuvassa alboihin pukeutuneita konfirmoituja nuoria kirkon portailla, joita omaiset kuvaavat.

Rippikoulu on puolen vuoden mittainen tutustuminen seurakuntaan ja kristilliseen uskoon. Usein rippikoulu käydään sinä vuonna, kun nuori täyttää 15 vuotta. Rippikoulun voi käydä myös aikuisena.

Rippikoulu edeltää rippijuhlia

Rippijuhlia vietetään rippikoulun käyneen ja konfirmoidun nuoren kunniaksi. Nuorelle rippijuhlat ovat tärkeä aikuistumisjuhla.

Rippijuhlien järjestäminen

Nuorta kannattaa juhlia. Yksi etappi monen nuoren elämässä on rippikoulun päättäminen, jonka jälkeen kirkossa järjestetään konfirmaatiojuhla. Lisäksi kotona voidaan järjestää rippijuhlat nuoren toiveiden mukaisesti.

Konfirmaatio tapahtuu jumalanpalveluksessa

Lapsikaste on luterilaisessa kirkossa tavallisin tapa liittyä kirkon jäseneksi, mutta kasteelle voit tulla minkä ikäisenä tahansa. 

Luterilainen kirkko kastaa kaikenikäisiä

Nuoria valkoiset albat päällä asettuneina kaareen ehtoollispöydän eteen, kuvaa ensimmäistä ehtoollista konfirmaatiossa.