Tekstikoko: A A A

Hiljenny hetkeksi

              Nöyrä ja voittoisa kuningas

Ensi sunnuntaina (29.11.2020) on ensimmäinen adventtisunnuntai ja aiheena on kirkossa "Kuninkaasi tulee nöyränä"; muistelemme, kuinka Jeesus Nasaretilainen ratsasti nöyränä rauhan kuninkaana aasinvarsalla Jerusalemiin. Iloitsemme siitä, että hän on tullut ja vapauttanut meidät yhteyteen Jumalan ja toistemme kanssa. (Evankeliumikirjasta.)

Kristuksen tulo oli ennustettu jo vuosisatoja ennen hänen syntymistään ihmiseksi. Tästä kertoi näyssään profeetta Jesaja (joka profetoi 700-l. lopulla eKr.). Siinä Herra Jumala puhui Herran palvelijalle, jonka nimi on 'Israel' (Jes. 49: 3). Tämä viittaa täydelliseen henkilöön (Kristukseen eli Messiaaseen), joka tulee täyttämään Jumalan lain tulemalla ihmiseksi ja sovittamalla ihmiskunnan synnit. Jesajan näyssä Herra puhuu palvelijalleen: "Otollisella ajalla minä olen sinua kuullut ja pelastuksen päivänä sinua auttanut; minä olen valmistanut sinut ja pannut sinut kansoille liitoksi, kohottamaan ennalleen maan, jakamaan hävitetyt perintöosat, sanomaan vangituille: 'Käykää ulos!' ja pimeässä oleville: 'Tulkaa esiin!' Teiden varsilta he löytävät laitumen, kaikki kallionkukkulat ovat heillä laidunpaikkana. Ei heidän tule nälkä eikä jano, ei hietikon helle eikä aurinko satu heihin, sillä heidän armahtajansa johdattaa heitä ja vie heidät vesilähteille (Jes. 49: 8-10)." Tässä kuvataan Kristuksen tehtävä silloin, kun hän ilmestyy. Voimme verrata tätä ylhäältä annettua toimintasuunnitelmaa siihen, mitä Jeesus Nasaretilaisen työstä evankeliumeissa kerrotaan. Ja kun Jeesus ratsasti varsalla Jerusalemiin: "koko opetuslasten joukko alkoi riemuissaan suureen ääneen ylistää Jumalaa kaikista niistä voimateoista, jotka he olivat nähneet (Luuk. 19: 37)."

Mutta suurin teko oli tulossa, nimittäin se, että Jeesus vapaaehtoisesti suostui kuolemantuomioon ristillä, kuoli, haudattiin ja nousi kuolleista Jumalan voimasta. Näin hän verellään täytti liiton Jumalan ja ihmisen välillä, kuten profeetta Sakarja oli ennustanut: "Ja myös sinun vankisi minä sinun liittosi veren tähden päästän pois vedettömästä kuopasta (9: 11)."

Tämä nöyrä ja voittoisa kuningas on kohdattavissa tänäänkin. Yhä edelleen hän kutsuu kaikenlaisia ihmisiä synnin vankeudesta vapauteen ja pimeydestä valoon. Ei ole sellaista pimeyttä, aineiden orjuutta tai muuta sellaista riippuvuutta, mistä hän ei voisi vapauttaa sinua. Hän on sinunkin vapahtajasi, joka luet tätä.

Luin äskettäin kirjan "KK - Kuolemankauppias". Siinä narkomaani sai kokea elämässään Jeesuksen voiman.

"Heidi mietti mitä sanoisi. -Hei, Kari, kokeile Jeesusta. Ei maksa mitään ja saat mielettömät fiilikset.

Silloin osui arkaan paikkaan. Suutuin silmittömästi. -Tajuuks sä yhtään, mitä sä jauhat? Hyppää volttia. Mä oon vetäny melkein kymmenen vuotta kaikkea mahdollista, mitä oon jostain saanut revittyä. Nyt sä tuut ja sanot: Ei maksa mitään! Kelaa hei vähän. Mä oon vetänyt kaikki omat ja varastetut. Kato nytten tätä kämppää. Tää on narkkarin luukku. Pöytä on täynnä narkkarivehkeitä ja aineita. Tää on maksanut mulle kaiken näiden vuosien aikana, ja nyt sä tarjoot jotain Jeesusta ja sanot, ettei maksa mitään. Ei helvetti! ..."

(Kirjasta KK - Kuolemankauppias, siv. 138-139.)

Heidi tuli sitten taistelujensa jälkeen uskoon. Aikanaan tuli Karillekin se otollinen hetki, että hän Jukin kanssa rukoili Jeesusta pelastamaan. Jeesus vastasi rukoukseen. Kari Korhonen koki Jeesuksen voiman.

"Menin takaisin omaan selliini ja heittäydyin sängylle makaamaan. En voinut käsittää tätä mahtavaa rauhaa ja vapautta, jota koin. Tällaista oloa eivät olleet mitkään aineet koskaan antaneet. Oonks mä jääny jollekin hallumatkalle, vai mitä tää on? Oonks mä tullu hulluks? Joudunko Annekseen, vankimielisairaalaan? En voinut ymmärtää, miten ihmisellä saattoikin olla näin onnellinen olo. Kokeile Jeesusta, ei maksa mitään ja saat mielettömät fiilikset. Niin Heidi oli sanonut silloin kerran. Se on totta, mitä Heidi sillon sano. Olin kuin poika, joka haki epätoivoissaan apua ettei hirttäisi itseään...

Kaikesta näki, että Jumalan rakkauden ihme oli todellinen. Ajatukseni, sydämeni ja arvoni olivat kaikki muuttuneet. Kerta heitolla. Muistin menneisyyteni, käyttäytymiseni ja kaiken tuskan. Nyt kaikki oli toisin. Tiesin, että monet taistelut ja vaikeudet odottivat minua tulevaisuudessa, mutta en olisi enää koskaan yksin näissä tilanteissa, vaan Jeesus olisi minun kanssani (s. 158-159)."

 

Antti Martikainen, Nurmeksen ev.-lut. seurakunnan seurakuntapastori