Hiljenny hetkeksi

Hartauskirjoitus tuomiosunnuntaille 26.11.23:

 

                           "Se päivä tulee"

 

Vanhan testamentin profeettakirjoissa on ennustuksia Herran päivästä, Malakian kirjan luvussa kolme (3: 19, 20) on yksi niistä: "Katso, se päivä tulee, liekehtivänä kuin tulinen uuni. Kaikki röyhkeät ja pahantekijät ovat silloin oljenkorsia. Se päivä tulee ja sytyttää ne liekkiin – sanoo Herra Sebaot – eikä niistä jää jäljelle juurta eikä vartta. Mutta teille, jotka pelkäätte minun nimeäni on nouseva pelastuksen aurinko, ja te parannutte sen siipien alla. Te astutte ulos, hypitte riemusta kuin vasikat laitumella."

   Sinä päivänä Herran oikeudenmukainen tuomio astuu voimaan. Sekin rikos, mikä tässä ajassa on jäänyt piiloon, tulee julki. Jeesus Kristus istuu tuomitsemaan elävät ja kuolleet. Hän ole pelkästään valmis tekemään niin, vaan hän on varmasti tuleva tekemään niin. Hänen edessään me kaikki tarvitsemme armoa. Hänen lakinsa on hyvä. Mutta ihminen langenneena ei ole pystynyt täyttämään lakia ja tarvitsee armoa. Tämän armon on julkituonut Jumalan pyhä ja puhdas Vapahtaja. Herran nimen pelkoon kuuluu se, että otamme Jeesuksen, Jumalan valon, elämämme suunnannäyttäjäksi ja neuvonantajaksi. Näin me täytämme sen lain, että meidän tulee rakastaa Herraa Jumalaamme. Tämä myös johtaa meidät palvelemaan lähimmäisiämme. Vanhurskaus ja parantuminen tulevat lahjana meidän osaksemme. Lahja otetaan vastaan uskolla. Sen lahjan perustana on Jeesuksen Kristuksen raskas ristintyö. Tätä Jeesuksen kärsimystä on hyvä miettiä lukemalla hänen kärsimystiestään evankeliumeissa. Meidän pelastuksemme hinta on siis kallis. Jeesuksen pelastustyön hylkääminen johtaa tuhoon. Eikö olisi tänä päivänä sinun – tämän lukija – oikea hetki kääntyä pois synnistä, kääntyä Herran puoleen. Ajattele sitä osaa, minkä hän tahtoo antaa: ajattele tuota kuvaa iloisista vasikoista kevätlaitumella.

   Jeesus sanoi: "Joka näkee minut, näkee lähettäjäni. Minä olen valo ja olen tullut maailmaan siksi, ettei yksikään, joka uskoo minuun, jäisi pimeyteen. Jos joku ei noudata minun sanojani, vaikka on ne kuullut, en minä häntä tuomitse. En ole tullut tuomitsemaan maailmaa, vaan pelastamaan sen. Jos joku torjuu minut eikä ota sanojani vastaan, hänellä on kyllä tuomarinsa: se sana, jonka olen puhunut, tuomitsee hänet viimeisenä päivänä." (Joh. 12: 45-48; tämän Jeesus puhui Jerusalemissa, kun oli matkalla ristiään kohti.)

   Antti Martikainen, seurakuntapastori, Nurmeksen ev.-lut. srk.

 

 

HARTAUSKIRJOITUS YLÄ-KARJALAAN 16.11.2023

                   Valvomisen Sunnuntai

Valvomisen sunnuntai on kirkkovuoden viimeistä edellinen sunnuntai. Tämän sunnuntain sanoma korostaa hengellistä valvomista ja Kristuksen paluun odotusta. Jumalan lupauksen mukaisesti kristityt odottavat ”uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus vallitsee” (2. Piet. 3: 13).

Evankeliumi Markuksen mukaan 13: 33 - 37

Jeesus sanoo: ”Pitäkää varanne, olkaa valveilla, sillä te ette tiedä milloin se aika tulee. Kun mies matkustaa vieraille maille ja talosta lähtiessään antaa kullekin palvelijalle oman tehtävän ja vastuun, niin ovenvartijan hän käskee valvoa. Valvokaa siis, sillä te ette tiedä, koska talon herra tulee: illalla vai keskiyöllä, kukonlaulun aikaan vai aamun jo valjetessa. Hän tulee äkkiarvaamatta - varokaa siis, ettei hän tapaa teitä nukkumasta. Minkä minä sanon teille, sen sanon kaikille: valvokaa!”

Tiedämme, ettei Jeesus valvomisella tarkoita, ettemme saisi nukkua öitämme rauhassa, vaan korostaa hengellisen valvomisen tärkeyttä ja olevan meidän Kristuksen takaisin tulemiseen valmiina. Meidän on elettävä tätä arkista elämäämme ja sen keskellä tulee muistaa myös, että olemme maailmassa, mutta emme maailmasta.

Muistan aikoinaan erään aamuhartauden, hartaudenpitäjä vertasi suhdettamme Jumalaan kuin ystävälle soittamiseen. Ystävälle voi soittaa milloin siltä tuntuu, että puhuttavaa on. Luotettavalle ystävälle soittaminen, asioista keskusteleminen, voi avata tilannetta ja rauhoittaa mieltämme. Löydämme asioille helpommin ratkaisun, miten on paras toimia.

Myös Jumala on luvannut armahtaa jokaista, joka tulee hänen tykönsä, Jumala tietää millaista tekoa me olemme, Hän on armahtanut meidät Poikansa Jeesuksen Kristuksen ristinkuoleman tähden, meillä on lupa joka aamu uskoa armo todeksi itsellemme ja uskalluksella käydä rukoushetkeen. Voit vapain sydämin jatkaa, jätettyäsi mieltä painavat, vaikeatkin asiat Hänelle.

Samalla myös arjen keskellä jaksamme hengellisesti valvoa ja keskusteluyhteytemme säilyy Ylhäiseen ystäväämme.

Hiljennymme rukoukseen

Herra, meidän Jumalamme.

Sinä olet ilmoittanut meille Raamatussa

myös lopun ajan tapahtumista.

Vahvista meitä Hengelläsi,

niin, ettei Kristuksen tulon odotus

herätä meissä pelkoa

tai kahlitse toivottomuuteen.

Lahjoita meille luja usko siihen,

ettei mikään voi erottaa meitä rakkaudesta,

joka on tullut ilmi Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.

Tätä rukoilemme hänen nimessään. Aamen.

 

Kirjoittaja on Anja Tuovinen, diakonissa, Nurmeksen evl.srk

 

 

Marraskuun yli rukouksen voimalla

Marraskuun koittaessa sää pimenee, kiire lisääntyy ja voimat vähenevät. Monilla on omat vastamyrkyt väsymykselle. Liikunta lisää jaksamista kaamoksen aikana. Ystävien seura, ironinen huumori ja hyvä yöuni voivat auttaa jaksamaan. Hyvä harrastus antaa voimaa ja vie ajatuksia hetkeksi toisaalle.

Marraskuun harmautta voi tarkastella myös mahdollisuuden näkökulmasta. Kristillisessä perinteessä hämärällä on paikkansa. Se voi olla Jumalan sanan tutkimisen ja rukouksen aikaa. Piispat julkaisivat 5.9.2023 piispainkirjeen Rukouksen kaipuu. Suosittelen tutustumaan siihen. Sitä voi hyödyntää seurakunnan työssä ja oman hengellisen elämän syventämisessä. Piispojen rukouskirjassa pohditaan rukouksen olemusta ja merkitystä ihmisen elämässä. Onpa siinä jaettu henkilökohtaisia kokemuksia rukouksesta. Kun aamun aloittaa ja illan päättää rukouksella, päivästä tulee erilainen. Kun muistaa kiittää elämästä ja sen lahjoista ja jättää mieltä painavat asiat Jumalan haltuun, näkökulma maailmaan muuttuu.

Luterilaisuudessa on korostettu, että Jumalan rakastaminen ilmenee uskona. Usko taas on luottamusta ja turvautumista Jumalaan. Lähimmäiselle ja itselle voi osoittaa rakkautta sanoilla ja teoilla, rukouksessa voi turvautua Jumalaan.

Jeesuksen opetus kumpuaa juutalaisesta perinteestä. Se karttaa pitkiä ja esittämisen hengessä tehtyjä näytösrukouksia. Kun sinä rukoilet, mene sisälle huoneeseesi, sulje ovi ja rukoile sitten Isääsi, joka on salassa (Matt. 6:6)

Luterilaisessa perinteessä rukous perustuu sekä Jumalan käskyyn että hänen lupaukseen. Hän on käskenyt rukoilla – se on siis tärkeää. Hän on luvannut kuulla – se on siis hyödyllistä. Jumalan oman käskyn ja lupauksen perusteella saat luottaa Jumalan laupeuteen, siihen, että hän armahtaa meitä.

Usein sanotaan, että voit hiljentyä Jumalan edessä milloin vain. Kyllä, mutta jos meillä ei ole muuta sanottavaa, ihmisen on vaikea päästä alkuun. Säännöllinen rukouselämä edellyttää jonkin verran perinteen tuntemista, sopivaa kurinalaisuutta ja yhteisön tukea. Aamu-, ruoka- ja iltarukous rytmittävät päivää. Pyhä kuva tai alttari auttaa keskittymään ja antaa rukoukselle suunnan. Yhteen kokoontumalla annamme voimaa toisillemme – se on myös vastalääkettä hengen velttoudulle. Jos sanat ovat hukassa, voi käyttää tuttuja rukouksia. Kirkon traditiossa Isä meidän -rukousta pidetään tavallista voimakkaampana, koska se on Herramme opettama. Sen pyynnöt tuntuvat ajankohtaisilta levottomassa maailmassa. Siinä rukoilemme, että rauhan valtakunta saisi tulla myös meidän keskelle. Pyydämme, että osaisimme antaa muille anteeksi kuten Herramme antaa anteeksi meille.

Pyhäinpäivänä kynttilöiden meri luo iankaikkisen toivon valoa hämärällä hautausmaalla. Samaa keinoa voi käyttää kotonakin. Ehkä marraskuusta selviää paremmin, jos rukousta varten varaat rauhalliseen tilaan kynttilän, jonka sytytät rukouksen ajaksi.

Hyvää pyhäinpäivää toivottaen Jari Jolkkonen