Tekstikoko: A A A

Hiljenny hetkeksi


Hartauskirjoitus 13.10.2017

RAKKAUDEN KAKSOISKÄSKY

Kun Mooses, Jumalan mies, piti puhetta Jordan-virran itäpuolella, Luvatun Maan rajalla, hän siinä toisti lain käskyjä ja säädöksiä, jonka Israelin kansa oli Mooseksen välityksellä saanut Jumalan suusta Siinailla.

Yksi suurista loukkauksista ihmisjärjelle on se väite, että Jumalan suu olisi puhunut jotain. Oli tästä asiasta mitä mieltä tahansa, uskoi siihen tai ei, on kuitenkin monien mielessä tärkeänä varmaan kysymys hyvästä ja oikeasta elämästä.

Kristinuskon eettiseen opetukseen kuuluu rakkauden kaksoiskäsky; että tulee rakastaa Jumalaa ja rakastaa lähimmäistä (Mark. 12: 30, 31). Tämän juuret ovat Mooseksen kirjoissa (5. Moos. 6: 5, 3. Moos. 19: 18).

Viidennen Mooseksen kirjan mukaan Mooses, siellä Luvatun Maan rajalla, opetti: "Kuulkaa siis israelilaiset! Herra, teidän Jumalanne, ei vaadi teiltä muuta kuin sen, että pelkäätte häntä, että aina vaellatte hänen teitään, että rakastatte häntä ja palvelette häntä koko sydämestänne ja koko sielustanne ja että tarkoin noudatatte hänen käskyjään ja säädöksiään, jotka minä teille annan. Kun tämän teette, te menestytte (5. Moos. 10: 12, 13)."

Miksi pyydetään rakkautta Jumalaan? Mitä Jumala on tehnyt, jotta rakkaus häneen syttyisi? Israelin kansan Jumala oli pelastanut orjuudesta. Tämän pelastusteon jälkeen Jumala antoi lakinsa kansalle. Samoin myös on Uuden liiton laita: syntinen ihmiskunta sai synnit anteeksi ilman omia ansioitaan. Jeesus on elänyt täydellisen elämän Jumalan edessä. Hän kantoi meidän syntimme ristinpuulle, hän kuoli ja hänet haudattiin. Hän voitti kuoleman. Hän eli lain mukaan ja sai sen palkan: menestyksen, ylösnousemuksen.

Pietari julisti hänestä: "Itse, omassa ruumiissaan hän 'kantoi meidän syntimme' ristinpuulle, jotta me kuolisimme pois synneistä ja eläisimme vanhurskaudelle." Ja: "Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä! Suuressa laupeudessaan hän on synnyttänyt meidät uuteen elämään ja antanut meille elävän toivon herättämällä Jeesuksen Kristuksen kuolleista." (1. Piet. 2: 24; 1: 3.)

Pyhän Hengen uudistuksen kautta pelastettu palvelee Jumalaa Jumalan lapsen ominaisuudessa, ei orjuuden pelossa. "Jumalan pelko" ei ole vihaa häntä kohtaan, vaan Jumalan kunnioittamista ja rakastamista. Ja viisautta: "Herran pelko on viisauden alku, Pyhän tunteminen on ymmärryksen perusta (Sananl. 9: 10)." Katekismuksessa Jumalan ensimmäinen käsky kuuluu: "Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Sinulla ei saa olla muita jumalia minun rinnallani." Selityksessään Luther sanoo ensimmäisestä käskystä: "Meidän tulee yli kaiken pelätä ja rakastaa Jumalaa ja turvautua yksin häneen." Pelon ja rakkauden välillä ei siis ole ristiriitaa.

Tahdotko etsiä Jumalan mielisuosiota? Onko sydämesi syttynyt? Olet saanut kokea Jumalan hyvyyttä. Ennen kaikkea olet saanut uskoa Jeesukseen ja olet saanut syntisi anteeksi. Mitä Jumala sinulta odottaa, sen sinä silloin haluaisit täyttää.

Enää ei tarvitse elää lain orjuudessa. Laki on osoittanut kaikki syntisiksi ja armoa tarvitseviksi. Mutta Jeesus on vapauttanut meidät ottamalla meidän syntitaakkamme kannettavakseen. Nyt saan palvella Jumalaa vapaana. Mutta onko kaikki silloin sallittua? Ei suinkaan, vaan palvelen ja rakastan Jumalaa, koska Jumala on minua syntistä niin paljon rakastanut, että antoi ainoan Poikansa. Pyhä Henki, johdata minua rakkauden tekoihin. Tätä rukoilen.

Paavalin kirjeestä: "Vapauteen Kristus meidät vapautti. Pysykää siis lujina älkääkä alistuko uudelleen orjuuden ikeeseen… Teidät on kutsuttu vapauteen veljet. Mutta älkää tämän vapauden varjolla päästäkö itsekästä luontoanne valloilleen, vaan rakastakaa ja palvelkaa toisianne. Lain kaikki käskyt on pidetty, kun tätä yhtä noudatetaan: 'Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi' (Gal. 5: 1, 13, 14)."

Galatalaiset uskovat tarvitsivat julistusta lahjavanhurskaudesta, sillä he alkoivat turvautua omiin tekoihinsa enemmän kuin yksin Kristukseen. Eikä heidän rakkautensa ollut vielä täydellistä, eihän Paavalin muuten olisi tarvinnut heitä ojentaa. Samoin mekin olemme kovin keskeneräisiä rakkaudessa, tarvitsemme yhä uudestaan lakia ja evankeliumia, että oppisimme rakastamaan.

Puhuttelevalla tavalla Jaakko Haavio kirjoittaa hengellisessä laulussa uskon ja rakkauden kilvoituksesta:

"On vaikeata rakastaa, vaan oppivani soisin.

Suo, että mielen itsekkään pois panna, Jeesus, voisin.

Kas, loukkaannun, kun joku ei mun tahtoani nouda,

ja kun mun auttaa pitäisi, en viitsi enkä jouda.

Oi Herra, tätä rukoilen: Mä muuttuako voisin?

On vaikeata rakastaa, vaan oppivani soisin."

(Viisikielinen-laulukirja 345.)

 

Antti Martikainen, Nurmeksen ev.-lut. seurakunnan pastori.

 

Ensi sunnuntai 15.10. on 19. sunnuntai helluntaista ja sen aiheena on "Rakkauden kaksoiskäsky". Tervetuloa messuun klo. 10 Nurmeksen kirkkoon!