Tekstikoko: A A A

Hiljenny hetkeksi

 

USKO ARJESSA

 

Ei ole yhtä tapaa elää kristittynä. Usko Jumalaan voi näkyä eri tavoin. Näin kertoo tänä vuonna käytössä oleva rippikoulun oppikirjamme Riparikirja, kappaleessa Usko arjessa. Jo monta vuosikymmentä on rippikoulussa opetettu uskon hoitamisen edellyttävän neljää asiaa. Noita asioita on verrattu pöydän jalkoihin; kun kaikki neljä jalkaa ovat tasavartaisesti käytössä, pöytä pysyy hyvin tasapainossa. Uskon pöydän jalat ovat olleet rukous, Raamatun lukeminen, ehtoollinen ja yhteys toisten kristittyjen kanssa. Toinen paljon käytetty vertaus liittyy puiden palamiseen nuotiossa; yksinäinen puu palaa heikosti, se ei pala kauan, kun puita on yhdessä enemmän, tuli on vahvempi. Tämä uusi Riparikirja tuo uuden näkökulman tuohon seurakuntayhteyteen, kirjassa avataan yhteys eri kautta asiaa lähestyen. ”Auta ja puolusta toisia ihmisiä ja luontoa. Edistä oikeudenmukaisuutta maailmassa sekä suojele luontoa ja eläimiä. Se on yksi tapa elää todeksi Jeesuksen antamaa rakkauden kaksoiskäskyä. Kristittynä sinulla on tehtävä.” Entisen yhteen tulemisen sijaan meitä haastetaan olemaan aktiivisia toimijoita. Toki yhdessä toimien saamme vielä enemmän aikaan.

Kirkkovuosi on kääntynyt paastonaikaan, matkalle kohti pääsiäistä. Kirkon Ekopaasto-sivustolla Panu Pihkala kirjoittaa elämän ja kirkkovuoden rytmistä. ”Paastonaika ja kirkkovuosi kutsuvat ihmisiä ja juuri Sinua rytmiin. Paastonaika on hiljentymistä, keskittymistä ja valmistautumista. Paastonaika on itsetutkiskelua ja yhteyden kokemista toisten kanssa. Paastonaika on kilvoittelua ja pyrkimystä tehdä entistä parempia valintoja. Kristillisessä perinteessä paastonaikaa kutsutaan Kristuksen seuraamiseksi: haluksi rakastaa, suostua kärsimyksen seuraan ja kokea ihmeellistä armoa.”

Viimeisten vuosien aikana paastonaikaan on liittynyt kirkossa vahvasti käsite Ekopaasto. Sillä ei haluta kaventaa kokonaisvaltaisen paaston merkitystä, mutta ehkä sen avulla voidaan avata uusi näkökulma paaston merkitykseen. Pihkala avaa asiaa näin: ”Ekopaasto merkitsee yhteyden kokemista luonnon kanssa ja halua kilvoitella niin, että ihmiskunta vähentäisi luonnon ylikulutusta. Kyse on tässäkin rytmistä ja melodiasta: sopusoinnun etsimisestä ekosysteemien suhteen.”

Puhdistavaa paastonmatkaa meille jokaiselle!

 

Susanna Tolvanen

Nuorisotyönohjaaja

Nurmeksen seurakunta