Tekstikoko: A A A

Hiljenny hetkeksi

Yksin vai yhdessä?

Kesä on kääntynyt elokuuksi. Paljon kesäisiä asioita ja tapahtumia on jo takana, mutta vielä paljon myös edessä. Sadon kypsyminen ja pimenevät illat tuovat kesään aivan uusia asioita. Kesä ei pääty myöskään työn tai koulun alkamiseen. Kaikesta kesäisestä on lupa ja tarkoitus nauttia edelleen, vaikka arjen rutiinit palaisivatkin.

Kuinka kesä on sinulla tähän mennessä sujunut? Oletko saanut tehdä niitä asioita, joita halusitkin? Toivottavasti kesän aikana olet saanut riittävästi lepoa ja yhtä lailla riittävästi aktiivista tekemistä, jotta tasapaino näiden välillä on säilynyt. Virkistyminen ja elpyminen löytynevät tuosta tasapainon saavuttamisesta.

Entä, oliko sinulla sopivasti seuraa kesän aikana? Saitko riittävästi olla yhteydessä toisiin ihmisiin, saitko kokea yhteyttä toisten kanssa?

Elokuun ajan on Nurmeksen kirjaston näyttelytilassa esillä keväällä olleen nuorten taidehaasteen tuotokset. Nuoret saivat maalata tai piirtää, tai muilla taiteenlajeilla, ilmaista omia ajatuksiaan ja tunteitaan yksinäisyydestä. Yksinäisyys, erityisesti nuorten kokema yksinäisyys, on ollut tänä vuonna aiheena Yhteisvastuu-keräyksessä. Useat työt ovat mustanpuhuvia, joitakin valon, toivon, pilkahduksia löytyy joukosta. Yksinäisyys tuntuu näköalattomalta, musertavalta, ahdistavalta, se vie hapen tilasta, painaa kasaan, varastaa tulevaisuuden.

Jokaisen meidän tehtävämme on olla käytettävissä toisen lähellä. Jokainen meistä voi olla sen päivän positiivinen kohtaaminen. Jokainen meistä voi olla se, joka antaa ilmeillään, sanoillaan, teoillaan, olemisellaan, toivon paremmasta. Jokainen meistä voi olla ihminen ihmiselle.

Työpöytäni hyllyllä on lukuisia ikonikuvia. Yksi niistä on Matkakumppanuuden- tai Ystävyyden- ikoni. Siinä pyhimys Menas kulkee rinnakkain Kristuksen kanssa. He katsovat samaan suuntaan, Jeesuksen käsi on kevyesti Menaksen olkapäillä. Sen lisäksi, että tarvitsemme toisia ihmisiä rinnalla kulkijoiksi, saamme luottaa Kristuksen kulkevan kanssamme.

”Tulkoon tie sinua vastaan, olkoon tuuli aina myötäinen,

päivä poskillesi paistakoon, sade pelloillesi virratkoon.

Ja kunnes kohdataan, elämäsi jääköön käsiin Jumalan.” (virsi 979)

 

Susanna Tolvanen

Nurmeksen seurakunnan nuorisotyönohjaaja