Tekstikoko: A A A

Vihkiminen

”Se tuntee onnen syvän ja riemun sydämen,

ken puolison saa hyvän, niin rakkaan läheisen.

Soi kiitos Jumalalle lahjasta elämän!

Ja kiitos rakkaimmalle, on suuri aarre hän.”

Virsi 822

 

 

Kihlaus

Kihlaus merkitsee sitä, että mies ja nainen ovat sopineet solmivansa avioliiton. Yleensä kihlakumppanit ostavat toisilleen sormukset kihlautumisen merkiksi.

Avioesteiden tutkinta

Ennen avioliiton solmimista on selvitettävä, ettei aiotulle liitolle ole oikeudellisia esteitä. Aiemmin puhuttiin kuulutusten ottamisesta, nykyään on kyse avioesteiden tutkinnasta. Kihlakumppanit täyttävät avioesteiden tutkintaa koskevan lomakkeen sen seurakunnan kirkkoherranvirastossa, johon jompikumpi heistä kuuluu. Asian voi hoitaa myös postitse. Avioesteiden tutkinta on tehtävä vähintään 7 vuorokautta ennen vihkipäivää. Todistus avioliiton esteettömyydestä on voimassa 4 kk, joten tutkinnan voi hoitaa hyvissä ajoin. Aviokuulutuksia ei enää ilman muuta lueta kirkossa. Avioliittoon aikovat kuitenkin ilmoitetaan seurakunnan jumalanpalveluksessa, jos he niin haluavat. Tällöin avioliittoaikomus tulee julkiseksi ja seurakunta rukoilee parin puolesta.

Kirkollinen vihkiminen

Kirkkohäiden perusedellytyksenä on, että sekä morsian että sulhanen ovat rippikoulun käyneitä, konfirmoituja evankelisluterilaisen kirkon jäseniä. Jos kihlakumppani ei kuulu luterilaiseen kirkkoon, pari voidaan vihkiä kirkollisesti, mikäli hän on muun kristillisen kirkon tai uskontokunnan jäsen

Siviilivihkiminen

Avioliiton voi kaikissa tapauksissa solmia myös siviilivihkimisenä, jonka toimittaa laamanni, käräjätuomari tai henkikirjoittaja. Avioesteiden tutkinta suoritetaan samoin kuin kirkollisessakin vihkimisessä. Siviilivihkiminen on ainoa avioliiton solmimistapa silloin, kun puolisoista toinen tai kumpikaan ei kuulu mihinkään kristilliseen kirkkoon tai uskontokuntaan.
 

Avioliiton kirkollinen siunaaminen

Siviilivihkimisessä solmittu avioliitto voidaan siunata kirkollisesti. Siunaamista edeltää tapaaminen, jossa pappi keskustelee parin kanssa toimituksen sisällöstä. Siunaamistoimituksen kulku on melko lailla sama kuin kirkollisen vihkitoimituksen. Tilaisuudesta voi tehdä kirkkohäiden tapaan juhlavan. Kysymysten kohdalla luonnollisesti otetaan huomioon se, että avioliitto on jo solmittu siviiliviranomaisen edessä. Avioparin puolesta rukoillaan ja heidän liitolleen pyydetään Jumalan siunausta.

Eri kirkkokuntiin kuuluvien avioliitot

Sellaisia avioliittoja, joissa puolisot kuuluvat eri kirkkokuntiin, kutsutaan ekumeenisiksi avioliitoiksi. Nämä parit voidaan vihkiä jommankumman puolison seurakunnassa. Toisinaan paikalla on vihkijä kummastakin yhteisöstä.

Vihkipaikka ja vihkipappi

Vihkimisen luontevin paikka on kirkko. Nurmeksen kirkko on hieno vihkikirkko, jota voi suositella. Vihkiminen voidaan toimittaa myös kotona tai muussa sopivassa paikassa, josta sovitaan vihkivän papin kanssa. Jos vihkiminen toimitetaan muualla kuin kirkossa, paikalle rakennetaan alttaripöytä ja hääparille järjestetään polvistumismahdollisuus. Vihkimisestä kannattaa sopia hyvissä ajoin kirkkoherranvirastossa. Jos valitsee vihkikirkokseen muun kuin oman seurakunnan kirkon, voi joutua maksamaan kirkosta vuokran. Itse vihkitoimitus on aina ilmainen.

Häävalmisteluihin kuuluu myös vieraslistojen laatiminen. Hääkutsut lähetetään noin kuukausi ennen vihkipäivää. Jokainen pari päättää itse, kuinka suuret häät haluaa. Vihkimisessä on oltava vähintään kaksi todistajaa. Kirkollinen avioliittoon vihkiminen voidaan siis järjestää hyvinkin vaatimattomasti.

Vihkikeskustelu

Papin ja hääparin etukäteistapaamisella on monta tarkoitusta. Vihittävät haluavat useimmiten tutustua vihkipaikkaan ja harjoitella etukäteen alttarille tuloa, polvistumisia ja muuta toimituksen kulkua. Vihkijälle puolestaan on tärkeää tutustua hääpariin, jotta vihkitoimituksesta tulisi persoonallinen ja lämmin juhlatilaisuus. Hääpari voi kertoa omista toivomuksistaan. Vihkikeskustelussa käydään läpi myös vihkimisen sisältö ja avioliiton merkitys. Kanttoriin on hyvä ottaa yhteyttä, jotta voidaan keskustella vihkimusiikista, häämarsseista ja mahdollisista musiikkiesityksistä. Musiikkia valittaessa on otettava huomioon, minkälaiset kappaleet ovat tyyliltään ja sanoituksiltaan kirkkoon ja vihkikaavan sisältöön sopivia. Jos toivemusiikki ei sovi kirkkoon, sen voi hyvin esittää myöhemmin hääjuhlassa.

Vihkitoimituksen kulku

Vihkipari tulee alttarille niin, että morsian on sulhasen vasemmalla puolella. Morsiamen sukulaiset istuvat morsiamen puolella eli takaa katsottaessa kirkon vasemmalla puolella ja sulhasen suku oikealla puolella. Jos isä saattaa morsiamen sovitaan isän ja morsiamen tulojärjestys sekä heidän ja sulhasen kohtaamispaikka erikseen. Samoin sovitaan kaason ja parhaan miehen tehtävät.

Vihkipuheessa pappi kertoo avioliiton merkityksestä ja pyrkii antamaan eväitä liittoa varten. Avioliitto on Jumalan tarkoittama miehen ja naisen yhdessä olemisen muoto. Vihkimisessä aviopuolisot sitoutuvat julkisesti toisiinsa ja pyytävät avioliitolleen Jumalan siunausta. Avioliitto antaa suhteelle pysyvyyttä ja varmuutta, mutta vaatii kuitenkin jokapäiväistä hoitamista. Jumalan anteeksiannon varassa on helpompi pyytää ja antaa anteeksi. Vihkitoimituksen oleellinen osa on vihkikysymyksiin saadut "TAHDON" -vastaukset. Näillä vastauksilla kumpikin puoliso osoittaa julkisesti tahtovansa solmia avioliiton. Tämä julkinen sitoutuminen keskinäiseen rakkauteen ja uskollisuuteen on aina ollut avioliiton keskeinen tekijä. Toinen vihkitoimituksen tärkeä asia on sormuksen anto. Päättymättömänä renkaana sormus kuvaa ikuisuutta ja avioliiton elinikäisyyttä. Sormuksen luovuttamista seuraa aviopuolisoiksi julistaminen, joka virallistaa avioliiton. Hääpari saa lopuksi lahjaksi vihkiraamatun. Tuore aviopari poistuu loppusoiton aikana alttarilta ja kirkosta siten, että aviovaimo on aviomiehen oikealla puolella.

Käyttäytyminen kirkossa

Vihkijuhlaväen on tärkeää tulla hyvissä ajoin kirkkoon (viimeistään 10 minuuttia ennen vihkimisen alkua). Joku hääjuhlaväestä (esim. kaaso tai "paras mies") voi toivottaa väen tervetulleeksi n. 5 minuuttia ennen vihkimisen alkua. Tässä yhteydessä on luontevaa antaa juhlaväelle tarvittavat ohjeet. Vihkijuhlaväki seisoo vihkijuhlan alkusoiton ja päätössoiton ajan (häämarssit). Vihkijuhlasta halutaan aina muistikuvia pysyvämpiä muistoja. Valokuvat ja/tai videokuvat ovat hyvä tapa säilyttää muistoja. Vihkiparin kannattaa hyvissä ajoin sopia asiansa osaavien ihmisten kanssa vihkijuhlan kuvauksesta - yksi valokuvaaja ja yksi videokuvaaja riittää. Kirkon alttariosa (kaiteen sisäpuoli) on aina rauhoitettu kuvaajilta.

Riisin tai viljatuotteiden heitto

Nurmeksen seurakunnan kirkkoneuvosto kielsi kokouksessaan 17.5.2006 riisin ja muiden viljatuotteiden heittämisen vihkiparin kirkosta tai muista seurakunnan tiloista poistumisen yhteydessä sekä muualla kirkkopuistossa.