Kaste

Jeesus sanoo: "Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa".

( Mt. 28: 18- 20 )

KASTEJUHLAN VALMISTELU
Kun lapsi on syntynyt, seurakunnasta lähetetään kotiin Lapsen tietojen ilmoittaminen -lomake ja ohjeita kastejuhlan järjestämisestä. Lapsi kastetaan kolmen kuukauden kuluessa lapsen syntymästä. Ellei kolmen kuukauden kuluessa ole sovittu seurakunnan jäsenen lapsen kastamisesta, seurakunnasta otetaan yhteyttä lapsen vanhempiin. Suomessa evankelisluterilainen kirkko pitää rekisteriä jäsenistään. Seurakunnan jäseneksi tullaan kasteen kautta. Elleivät vanhemmat aio tuoda lastaan kasteelle, hänet on joka tapauksessa merkittävä väestörekisteriin.

Lapsen huoltajat päättävät yhdessä lapsen uskonnollisesta asemasta. Lapsi voidaan kastaa evankelis-luterilaisen seurakunnan jäseneksi jos ainakin toinen vanhemmista on sen jäsen.

Kastejuhlan järjestely alkaa yhteydenotosta seurakuntaan. Kastepäivän,  kastepaikan, kastepapin ja kastekeskustelun varaamiseksi on hyvä ottaa yhteyttä seurakunnan pappiin.
Kastejuhla on yleensä perheen, kummien ja läheisten ihmisten juhla. Vähimmillään kasteessa tulee olla läsnä kaksi todistajaa. Mikäli lapsen kastaa joku muu, kuin kotiseurakunnan pappi, on kasteesta hyvä ilmoittaa myös kotiseurakunnan kirkkoherranvirastoon.

KASTEPAIKKA
Lapsi voidaan kastaa kotona, kirkossa, muussa seurakunnan tilassa tai vaikkapa mummolassa. Vanhemmat sopivat kastepaikan papin kanssa. Kasteessa lapsi liitetään seurakuntaan, joten yksi luontevimmista kastejuhlan paikoista on kotikirkko. Kaste on mahdollista toimittaa myös jumalanpalveluksen yhteydessä. Kotona vietettävässä kastejuhlassa arki ja pyhä kohtaavat, kun tuttuun olohuoneeseen rakennetaan kastepöytä ristiäisiä varten. Kastejuhlan väri on aina valkoinen - ilon, kiitoksen ja puhtauden väri. Kastepöytä peitetään valkealla liinalla. Pöydälle asetetaan kastemalja, kynttilä ja Raamattu. Vauvan pään pyyhkimistä varten tarvitaan pieni liina. Kukkakimppu voi koristaa kastepöytää. Kastemalja voi olla lasinen tai keraaminen kulho tai mikä tahansa kaunis astia, johon mahtuu kastamiseen tarvittava määrä vettä.

NIMI
Vanhemmat antavat lapselle haluamansa nimen. Kastejuhlan yhteydessä nimi usein julkistetaan ja otetaan virallisesti käyttöön. Mikään ei estä vanhempia kutsumasta vauvaansa jo alusta pitäen tämän omalla nimellä. Apua nimen miettimiseen löytyy mm. Väestörekisterikeskusen nimipalvelusta Tila - Digi- ja väestötietovirasto (dvv.fi).

Jos haluaa olla varma nimen sopivuudesta, kannattaa valita nimi voimassaolevasta nimipäiväkalenterista. Mikäli nimenvalinta synnyttää epävarmuutta, asiasta voi keskustella kastepapin kanssa.

KUMMIT
Kastettavalla tulee olla vähintään yksi evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluva kummi. Kummien tulee olla rippikoulun käyneitä ja konfirmoituja. Lisäksi kummeina voivat toimia myös muiden lapsikasteen hyväksyvien kirkkokuntien jäsenet, esimerkiksi ortodoksit ja roomalaiskatoliset. Kirkkoon kuulumaton ei voi toimia kummina. Näin siksi, että yhtenä kummin tehtävänä on tukea vanhempia nimenomaan lapsen kristillisessä kasvatuksessa.

Jo ennen papin kanssa käytävää kastekeskustelua, on syytä selvittää kummien nimet kokonaisuudessaan, sekä henkilötunnukset. Tietoja tarvitaan kummikelpoisuutta tarkistettaessa ja kastetta rekisteröitäessä.

 

Kummi
- on rippikoulun käynyt ja konfirmoitu kirkon jäsen
- on lapsen aikuinen ystävä
- pitää yhteyttä kummilapseensa
- on tukena kristillisessä kasvatuksessa
- rukoilee kummilapsensa puolesta

 

KASTEKESKUSTELU
Kastekeskustelussa perhe ja pappi tapaavat ennen kastejuhlaa ja saavat mahdollisuuden tutustua toisiinsa. Yhdessä käydään läpi kastetoimituksen kulku ja käytännön järjestelyt. Tapaamisessa keskustellaan myös kasteen merkityksestä. Kastekeskustelu voidaan käydä perheen kotona tai seurakunnan tiloissa.

KASTETOIMITUKSEN KULKU
Ennen kastejuhlan alkua lapsi puetaan kastepukuun ja varmistetaan, ettei hänellä ole nälkä. Lapsi voi olla kasteen aikana kummin, vanhemman tai vaikkapa isovanhemman sylissä. Lapsi on rauhallinen tutussa sylissä. Kastemaljaan kaadetaan sopivan lämmintä vettä ja kastepöydän kynttilä sytytetään.

Kastetoimitus alkaa ja päättyy virrellä tai laululla, jotka valitaan etukäteen kastekeskustelussa. Sopivia virsiä löytyy virsikirjasta (esim. virret:214-219, 490-503, 806-810). Vanhemmilta ja kummeilta voidaan kysyä, tahtovatko he yhdessä seurakunnan kanssa huolehtia siitä, että lapselle annetaan kristillinen kasvatus. He vastaavat ääneen "tahdon". Kummit ovat vanhempien mukana siunaamassa lasta. Lasten evankeliumin lukeminen kastetoimituksessa sopii hyvin joko kummin, isovanhemman tai isomman sisaruksen tehtäväksi.

Sana "ristiäiset" viittaa siihen, että pappi ristii lapsen, eli merkitsee hänet ristinmerkillä. Ristinmerkkiä tehdessään hän sanoo: "Ota pyhä ristinmerkki otsaasi ja rintaasi todistukseksi siitä, että ristiinnaulittu Jeesus Kristus on sinut lunastanut ja kutsunut opetuslapsekseen”.

 

Kastejuhlan ohjelma
1. Virsi

2. Alkusiunaus

3. Johdantosanat

4. Psalmi

5. Kysymykset tai kehotus

6. Ristinmerkki

7. Rukous

8. Lasten evankeliumi (Mk.10 : 13- 16)

9. Kastepuhe

(10. Virsi tai kastelaulu)

11. Kastekäsky

*12. Uskontunnustus

13. Kaste

(14. Virsi tai kastelaulu)

15. Yhteinen esirukous

16. Isä meidän

17. Herran siunaus

18. Virsi
 

 

KASTEEN MERKITYS
Kaste ei ole pelkkä nimenantoseremonia, vaan siinä on kyse paljon enemmästä. Lähetys- ja kastekäskyn mukaan kastettava liitetään seurakuntaan ja Jeesuksen opetuslasten joukkoon.

Kasteen kautta Pyhä Kolmiyhteinen Jumala tuntee lapsensa nimeltä. Kastettu kristitty voi koko elämänsä ajan turvautua Taivaallisen Isän rakkauteen ja Jeesuksen sovitustyöhön. Ihminen saa kasteessa Pyhän Hengen lahjan.

Kastepuku kertoo osuvasti kasteen sisällöstä: Kasteessa Kristus tulee ikään kuin vaatteeksi ihmiselle, aina lähellä olevaksi suojaksi, turvaksi, ystäväksi ja auttajaksi.

Kaikkien ristiäisissä mukana olevien usko kasteen merkitykseen vahvistuu, kun he saavat viettää yhdessä juhlahetken, laulaa, rukoilla ja kuulla Jumalan sanaa. Kaste on seurakunnassa julkinen, iloinen asia. Siksi kastetut ilmoitetaan seurakunnan jumalanpalveluksessa. Tämä tapahtuu sunnuntaina noin viikon kuluttua kasteesta. Tällöin rukoillaan lapsen, hänen vanhempiensa ja kummiensa puolesta. Lisäksi nimi ilmoitetaan Ylä-Karjalan kirkollisissa ilmoituksissa ja seurakunnan kotisivulla. Ilmoittamiseen kysytään huoltajien suostumus.